elämä on ihan jees.

-

Maisemat,

aina ne samat maisemat vilahtavat bussin ikkunasta.

Olen kyllästynyt, turhautunut, ehkä jopa hieman ahdistunut.

Kaipaan elämääni jotain uutta, en vain tiedä mitä..

En osaa nukkua yksin.
Jalkoja kihelmöi,
ahdistus hiipii selän takaa.
Väsymyskin on kadonnut.
Tarvitsen hänet vierelleni,
aina ja ikuisesti.

Kyyneliä kyynelten perään,
hävettää oma käytös.
Maailma on kaunis,
minä en.
Kyllästyttää sama vanha elämä,
tahdon pois..
Haluaisin elämästäni normaalin,
minä en ole normaali.
Kysymyksiä kysymyksien perään,
mitä ? missä ? milloin ?
Saan vastauksia,
tyhjiä vastauksia ilman sisältöä..

Välillä (useasti) toivon olevani muualla,
jossakin kaukana.
Haluaisin palata menneeseen,
siihen aikaan kun kaikki oli vielä hyvin.
Olen onnellinen,
haluan viedä onneni mukanani menneisyyteen.
Ajatukseni ovat sekaisin,
tiedän mitä haluan,
en tiedä mitä haluan.
Asia minkä tiedän varmasti,
haluan pois täältä.

-

Kuuntelen sateen ropisevan ikkunaani vasten,
tunnen olevani yksin.
Makaan sängyssä,
silmät täyttyvät kyynelistä.
Toivoisin voivani nukkua yöni rauhassa,
en uskalla mennä nukkumaan.
Pelkään.

Katson suoraan silmiisi, nään tyhjyyttä.
Hapuilen kättäsi kädelläni, se karkaa pois.
Kyyneleet tulvivat silmiini.
Käännän katseeni pois ja toivon olevani huomaamaton.
Lähdettyäni, romahdan, hautaan kasvoni kämmeniin, maistan suolaiset kyyneleet.
en tiedä kauan kestän enään.